AisenGaad.com

Sairaalahoidossa

1. päivä

Tulin tänään rutiininomaisesti tarkastuttamaan tätä kättäni. Kuinkas kävikään, tohtori oli sitä mieltä, että käsi pitää operoida ja luut tarvitsevat pikkuisen rautaa kaverikseen. Nimilappu käteen ja ihana odotus alkakoon - leikkaus huomenaamulla ennen kymmentä ja sairaalassa pitää pysyä ainakin keskiviikkoiltaan saakka.

Kello on 16:37 ja jo nyt on tylsää. Onneksi sain kahden tunnin "poistumisluvan" ja sain haettua kotoa alkkarit, hammasharjan, läppärin, leffoja ja muuta tuikitarpeellista (jos olisin ollut oikein fiksu, niin olisin ottanut myös nettipiuhan). Tiedä vaikka tämä ylenmaaallinen luppoaika saisi motivoitua tekemään erinäisiä koulutöitä. "Kansainvälisen asiakaskäyttäytymisen" kurssille pitäisi kirjoittaa kymmensivuinen analyysi "Globaalien strategioiden vahvuuksista ja heikkouksista asiakaskäyttäytymisen näkökulmasta", lisäksi tämän viikon kurssia varten pitäisi jotain tehdä - vaikkakin poissaolon seurauksena saan kurssista luultavasti hylsyn; ellei opettajalta sitten irtoa säälipisteitä.

Sairaalan puitteet on ainakin loistavat; muutama vuosi sitten uusitut osastot ja hieno näköala Schloss Eggenbergille. Henkilökohtainen "telkkari" tarjoaa 37 TV-kanavaa, kymmenisen radiokanavaa ja puhelimen.

Valitettavasti paikallisten englannin taito on aivan käsittämättömän surkeaa, eikä nämä minun "kämppikset" taida osata sanaakaan - eikä minun saksallani kovin pitkälle pötkitä. Osastolle saapuessani tuolla aulassa oli viisi hoitsua/lääkäriä, joista vain yksi osasi englantia. Joten kuten saatiin kuitenkin tarvittavat paperit täytettyä.

Ruoasta pakko sanoa sen verran, että joka aterialle on kolme eri ruokavaihtoehtoa ja tuo mitä äsken söin voittaa ainakin oman kotiruokani mennen tullen.

Viiden tunnin päästä en saa enää juoda, syödä, enkä tupakoida - näin ollen lähden nauttimaan viimeksi mainitusta...

20:13 - kipulääkitys kanyylin kautta. :) Tuntuu kylmälle, mutta elämä hymyilee.

2. päivä

Herätys seitsemän aikoihin - ruokaa ei tarjoilla, joten lääkkeitä sitäkin enemmän. Päässä pyörii.

Yhdeksän aikoihin suihkuun ja samalla tyylikkäät sairaalavaatteet (verkkokalsarit ja takaa suljettava "hame") leikkausta varten päälle. En tietenkään onnistu hametta itse sulkemaan, joten hoitsu saa auttaa - paikalla tuli noin parikymppinen söpöläinen, jonka ensimmäinen ja ainoa sana oli "sexy". Kyllä transparentit kalsarit on sitten mukavat - itse ajattelin vanhoja mummoja kylvyssä ja muita kauheuksia, samalla kun tyttö muuttui lähemmäksi aitoa paloauton väritystä ja pakeni nopeasti paikalta. :D

Leikkaus taisi olla yhdentoista aikoihin, eikä siitä juuri kerrottavaa ole. Tarkoitus oli pyytää hoitsua kuvaamaan leikkaus, mutta ei ymmärryskyky riittänyt. :( "Anestesian jälkeen tunnet todella eläväsi."

Heräilin joskus viiden aikoihin - ei mitään tietoa maailman menosta. Kättä koskee enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin - kanyylin kautta mömmöjä - zzz zzz.

Kaveri tuli käymään vartin yli kahdeksan; jotain vaihtelua tylsyyteen. Höpöteltiin tunnin ajan, jonka jälkeen kävin pyytämässä lisää lääkkeitä. :) Ennen nukkumaan menoa katsoin ensimmäisen levyn leffasta "Lawrence of Arabia". Unta en meinannut saada kaikista lääkkeistä huolimatta ja koko yö tuli nukuttua huonosti, kun nuo kämppikset kuorsaavat hieman liikaa minun makuuni.

3. päivä

Taas aloiteltiin seitsemän aikoihin, tällä kertaa tarjolla myös ruokaa. :)

Nyt kello on 08:29, aamupillerit popsittu, mutta kipua tuntuu riittävän. Söpö parikymppinen hoitsu kävi äsken mittailemassa lämmön (OK) ja verenpaineen (alhaalla) ja kyseli samalla muita maata mullistavia kysymyksiä. "Lawrence of Arabia":n toinen levy.

9:30 Kotiutus. Parin viikon päästä tarkistus.

Kouluhommista ei tullut mitään - liian mömmöissä. :(

Arvostele tämä blogaus